Sosiaalipedagoginen hevostoiminta

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on enneltaehkäisevää ja korjaavaa eläinavusteista sosiaalista kuntoutusta. Hevoset, talliympäristö ja ulkoilma auttavat monella tavalla ihmistä - fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan sisältyy kaikki hevosiin liittyvä välitön ja välillinen toiminta esim. hevosen ruokinta, harjaus, muut hoitotoimenpiteet, tallityöt ja hevosen liikutus monin eri tavoin. Toiminnan lomassa keskustellaan esille nousevista tunteista ja ajatuksista. Hevostoiminnan vaikutukset syntyvät juuri noissa vuorovaikutuksen, kokemuksellisuuden ja osallisuuden hetkissä. Sosiaalipedagogiikan peruselementit ovat: yhteisöllisyys, osallisuus, toiminnallisuus, elämyksellisyys ja dialogisuus (aito kohtaaminen).

Mihin sitä käytetään?

Sosiaalipedagogista hevostoimintaa voidaan käyttää mm. syrjäytymisen ehkäisyyn, lastensuojelun tukitoimena, nuorten tukihenkilötoiminnassa, mielenterveys- ja päihdetyössä sekä oppimisen tukena. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta sopii kaikille, jotka haluavat kehittää sosiaalisia taitoja tai vahvistaa itseluottamusta ja itsetuntemusta. Aiempaa hevoskokemusta ei tarvita. Tyypillisiä hevostoiminnan tavoitteita ovat mm. mielialan kohentuminen, itsesäätelyn paraneminen, arjenhallintataitojen ja toimintakyvyn vahvistuminen, tunnetaitojen kehittyminen ja pitkäjänteisyyden kehittyminen.

Muu hevosavusteinen toiminta

Miksi juuri hevonen?

Hevonen on suuri ja kunnioitusta herättävä eläin. Laumaeläimenä se pystyy kiintymään syvästi myös ihmiseen. Hevosessa ja ihmisessä yhteisiä piirteitä ovat sosiaalisuus, oppivaisuus, kommunikatiivisuus, muisti ja sopeutuvaisuus. Hevonen antaa aina ihmisen toiminnasta välittömän palautteen, hevonen ei koskaan tuomitse ja se hyväksyy sinut juuri sellaisena kuin olet. Hevosen korvaan voi turvallisesti kuiskata syvimmätkin salaisuudet ja sen pehmeään karvaan voi itkeä niin ilon kuin surun kyyneleet. Hevosen ja ihmisen      välinen vuorovaikutus sisältää paljon monitahoista kehollista ilmaisua. Hevonen viestii kehollaan ja palkitsee käytöksellään aitoon vuorovaikutussuhteeseen hakeutuvaa ihmistä. Hevonen vaatii aktiivista läsnäoloa ja herkkyyttä reaktioiden tulkitsemisessa - hetkessä olemista. Näin ollen se on oiva opettamaan vuorovaikutuksessa tarvittavaa läsnäoloa ja toisen kuuntelemista. Hevonen on taitava peilaamaan ihmisten ajatuksia ja tunteita. Herkkävaistoisena eläimenä se reagoi sisäisiin prosesseihimme, joita emme edes välttämättä itse tunnista. Hevonen opettaa ihmistä tunteiden säätelyssä, myös painetilanteessa, hallitsemaan ja hillitsemään impulsiivisuuttamme. Hevonen opettaa ihmistä näkemään syy-seuraus-suhteita ja ihminen oppii olemaan armollisempi itseään kohtaan. Hevonen ei kuitenkaan anna myönteisiä kokemuksia ilmaiseksi, vaan se edellyttää ihmiseltä vaivannäköä ja tutustumista itseemme. Hevosen kanssa onnistunut työskentely on palkitsevaa, koska siinä ihminen saa pienillä viestimisen keinoilla ison eläimen tekemään jotain pyydettyä. Tunne siitä, että pystyy siihen omaa kehoaan ja eleitään käyttäen on voimaannuttava.